Yksin kotona
Tai oikeastaan juuri nyt töissä, mutta kun puolet otsikoistani on leffojen nimiä, niin miksei tämäkin.
Kolme lomaviikkoa meni siis lähes tauotta lapsosten kanssa, ja nyt on erikoinen tunne olla taas yksikseen. Noh, töissä on sentään sosiaalisia kontakteja jo 8 h päivässä, ettei ihan erakoitumaan pääse.
Paluu arkeen voisi tarkoittaa myös paluuta bloggaamiseen. Saa nähdä. Juuri nyt ei ole hirveästi intoa siihen, mutta eipähän ensimäisenä työpäivänä loman jälkeen ole hirveästi intoa mihinkään muuhunkaan.
Kesäloman jälkeinen töihinpaluu on nykyihmiselle uuden aikakauden alku. Parempi aika tehdä lupauksia kuin uusi vuosi. Mitähän lupaisin? Viime aikoina olen kunnostautunut katteettomilla lupauksilla. Siis parempi olla lupaamatta. Mutta ennustaa voisin. Ennustan, että nyt elämässäni tapahtuu tiettyä vakautumista. Heilurielämäni on tullut tiensä päähän; ei siksi, että tsemppaisin siitä pois, vaan siksi että se ei enää kiinnosta. Mitähän tulee tilalle? Vaikka shampanja ja vaahtokarkit eivät enää maistuisi aamupalaksi, ei joka-aamuinen kaurapuurokaan houkuttele.
kirjoitettu 21. Heinäkuu, 2008 klo 17.29
kirjoitettu 21. Heinäkuu, 2008 klo 18.07
kirjoitettu 21. Heinäkuu, 2008 klo 23.42
kirjoitettu 22. Heinäkuu, 2008 klo 7.52