Tunne-elämää

Nytin suuren seksikyselyn ja kimmeliltä lainatun Tepon äMmät- vinkin pohjalta tuli mieleen pohtia omaa saldoani.
Ensinnäkin nykytilanne on huolestuttavan säälittävä: lakanoiden vaihdon yhteydessä en ole edes jaksanut laittaa toiselle puolelle pussilakanaa tai tyynyliinaa, kun ei siinä kuitenkaan kukaan koskaan käy Taitaa olla nytkin kohta kaksi kuukautta siitä, kun viimeksi olen naisen ihosta nauttinut. Ei hyvä.

Nytin tilastot olivat vähän tylsiä, sen verran niitä tutkin että huomasin ylittäväni kumppanien määrässä sekä keskiluvun (6) että keskiarvon (12). Mutta mitäpä siitä. Laatu ei korvaa määrää, eikä aamuöiset uudet tuttavuudet yleensä ole niitä parhaita.

Tepon kirjaa en löytänyt, vaikka tutkin kirjakaupassa koko Puutarha-hyllyn! Ehkä se oli myyty loppuun. Blogia lueskelin sen verran, että ihastuin mielenkiintoiseen kirjoitustyyliin. Tavoitteena tuo sata eri naista vuodessa tuntuu kovalta, ja eipä Teppo sitä näytä saavuttavankaan. Itselle tuli mieleen, että en pystyisi edes tuohon Tepon kolmeenkymmeneen yhden vuoden aikana. Enkä edes haluaisi. Etsin mieluummin kiinnostavia tuttavuuksia monenlaiseen menoon kuin pelkkiä panoja. Tämän huomaan siitä, että kaukana ulkomailla tai toisella puolella Suomea ollessani en edes halua etsiä naisseuraa. Tuntuisi pelkästään pahalta tavata hyvin kaukana kotoa joku mainio tyyppi, eikä voisi tavata useammin, vaikka kuinka haluaisi.